perjantai 24. helmikuuta 2017

Esi-isän DNA:ta etsimässä

Pitkällisen jahkaamisen jälkeen blogisti raaputti poskestaan DNA-näytteen putkiloon jenkkilaboratorion analysoitavaksi. Lokakuussa FTDNA:lta tilatuista testeistä ensimmäiset tulokset putkahtivat helmikuun alussa. Isälinjan Y67 testin tulokset ovat vielä saapumatta, mutt n.k. serkkutesti eli Family Finder on nyt ollut viikon verran ihmeteltävänä.
Ihmettelyssä tämä onkin noviisilla todellakin mennyt. Aiempaa kokemusta tai tietoa minulla ei aiheesta ole. Pohdinkin pitkään ennen päätöstä, kannattaako tähän leikkiin sijoittaa muutama sata Euroa. Onko aihe liian kryptinen aivokapasiteetilleni? Aikani m.m. Suomi DNA-projektin FB-ryhmää seurattuani ja muutaman oman Esi-isää etsimässä FB-ryhmäni jäsenen yllyttämänä rohkaisin mieleni. Eiköhän se siitä avaudu kokeneempien harrastajien avustuksella.

Näistä lähtökohdista kirjoitan kokemuksiani tässä blogissa. Osin itselleni päiväkirjaksi ja
muistikirjaksi - kenties joku lukijakin saa näistä tarinoista ajatuksia ja keskustelun aihetta. Ajatuksena on myös osaltani edistää ja "julistaa" DNA-tutkimusta perinteisen sukututkimuksen apuna ja lisänä. Sitähän se juurikin on. Ilman hyvää perustyötä kirkonkirjoista ym. lähteistä perinteisin keinoin, ei DNA-tutkimuksesta ole varsinaisesti mitään iloa sukututkimusmielessä. Toinen ilosanoman levittämisen motiivi on siinä, että mitä useampi testejä tekee ja jakaa tietojaan, sitä enemmän kaikki harrastajat hyötyvät. Haluan myös tuoda esiin sen, että tiedon jakaminen on tässäkin yhteydessä hyvin tärkeätä - siis DNA-tiedon ohessa jaettuna myös sukupuu sekä suku- ja paikannimietieto.

Tätä jakamisen missiota olen ryhtynyt toteuttamaan aiempien kanavien lisäksi julkaisemalla DNA- ja sukupuudataa FTDNA:n sivustolla, Gedmatchissa sekä nyt myös Genissä. Olin pitkään skeptinen yhteisjulkaisujärjestelmä Genin suhteen siinä laajasti esiintyvien virheiden ja lähdetietojen puuttumisen vuoksi. Havaittuani että omasta lähisuvustani oli julkaistu puutteellisia ja jopa virheellisiä tietoja, päätin että on parempi olla mukana. Etekin kun havaitsin sen synkronoituvan FTDNA-tilini datan kanssa.
Reijo Savola on ansiokkaasti mobilisoinut ja aktivoinut Genin käyttäjäkuntaa laatutalkoisiin, jonka johdosta tilanne on selkeästi kohentunut. Tehtävää kuitenkin vielä riittää runsaasti silläkin saralla. Kehotankin tässä kaikkia asianharrastajia mukaan FB ryhmän "Yhteiset sukujuuret" kautta.

Ensimmäinen etäserkku ilmoittautui jo ennenkuin itse edes tiesin, että serkkutestin tulokset olivat saapuneet. Oivallisia nämä DNA-datan verkossa majailevat tietokantatyökalut, jotka seulovat suunnattomasta tietomassasta n.s. mätsejä, eli vertaavat yksilöiden välisten geenikarttojen yhtäläisyyksiä ja laskevat näin saadusta tiedosta todennäköistä sukulaisuuden astetta. Toistaiseksi lähimmät mätsit on arvioitu 2.-3. serkuiksi. Nämä laboratorioiden ilmoittamat sukulaisuudet tosin ovat reilusti optimistisia. Jos oikein ymmärrän niin se johtuu suomalaisten peritymisestä pienestä populaatiosta. Olemme siis jälleen n.k. esivanhempain kadon äärellä, josta olen parissa aikaisemmassa blogissa kirjoittanut.

Kovin syvälle en ole vielä osannut/ehtinyt kaivautua, mutta muutamien etäserkkujen kanssa on jo alustavia tietoja vaihdettu. Se mikä tähän astisen kokemuksen perusteella on vaikuttanut kiinnostavalta on se, miten nämä testitulosten ja perinteisen sukututkimuksen kautta löytyneet etäserkkuudet vahvistavat ja täydentävät aiempia käsitysiä sukupuun muodostumisesta. Jossain vaiheessa mahdollisesti myös kumoavat jo tehtyjä päätelmiä.
Etäserkkuja on löytynyt erityisesti Etelä-Pohjanmaalta ja Ylä-Satakunnasta - aivan kuten aiemmat kartoitukset ovat antaneet odottaakkin. Merkittävin yllätys on FTDNA:n piirtämä My Origins kartta tämän FamilyFinder testin perusteella. T.s. mihin etäserkkuuksieni perusteella sukujuureni painottuvat. Tämän kartan painopiste on odotuksistani poiketen itäisessä Suomessa. Kaikki perinteisen sukututkimuksen antava tieto osoittaisi päinvastaiseen suuntaan. En ole vielä varma, mitä tästä kartan osoittamasta tiedosta on pääteltävä. Tässä vaiheessa mieleeni tulee kaksi hypoteesia:
1. DNA - kartoitusta on tehty kaikkein aktiivisimmin itä-suomalaisissa suvuissa. Tämä on käsitykseni mukaan tosiasia. Esim. Genin projekteissa itä-suomalaiset sukupuut ovat laajimmin edustettuina (n.s. Suojärvi projekti)
2. Oma sukupuuni ulottuu osin 1500-luvulle Pohjanmaalla ja Ylä-Satakunnassa. Näiden alueiden varhaisesta asutushistoriasta tiedetään, että ne on osittain asutettu Savon suunnalta Keski-Suomen kautta. Esim. Hyytiset ja Nenoset. Voisi ajatella että tämä DNA-kartta ulottaisi perspektiiviä tältä osin kirjallista dokumentaatiota etäämmälle ajassa ja vahvistaisi tätä käsitystä alkuperästämme.

Mielenkiinnolla odotan n.k. isälinjatestin Y67 valmistumista. Kiinnostava sattuma että eräs isälinjani edustaja oli juuri äskettäin saanut vastaavat tulokset - toistemme toimista tietämättä. Mielenkiintoista nähdä miten tulokset osuvat yksiin.



Joitakin linkkejä aiheeseen:


http://www.kurrinsuku.net/3
http://www.netikka.net/matematiikka/DNA-kartoitus%20ja%20sukututkimus.pdf
http://www.slideshare.net/MarPir
http://smithplanet.com/stuff/x-chromosome.htm



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti