lauantai 19. marraskuuta 2016

Tarinaa Stodiuksista osa V - maisterin spiritus familiaris

Aiemmasta blogiartikkelistani Stodius-sukuun liittyen kävi ilmi miten suku sai nimensä Turun linnankirjuri Henrik Hanssonin puujalasta. Tämän latinan sukuisen muodon ottivat käyttöön Henrikin ja vaimonsa Elisabet Martintytär Kyrön lapset - todennäköisimmin Martin Henrikinpojan aloitteesta. 

Martin (Martti, Martinus, Mårten) oli oletettavasti vanhempiensa esikoinen. Isänsä tiedetään aiemmassa artikkelissa kerrotun mukaisesti jääneen leskeksi ja avioituneen uudelleen n. 1590 koskapa Martin syntyi 9.11.1590. Nimensä hän lienee saanut äidin isän, Martti Pekanpoika (Mårten Pehrsson) Kyrön (Kyröläinen) mukaan. Nuorimies oli siinä määrin ilmeisesti osoittanut teräväpäisyyttä, että hänet laitettiin Turun Katedraalikouluun. Isänsä kirjuri- ja kauppalaivuritaustan ja äidin kauppiassuvun huomioiden lienee vanhemmilla ollut jonkinlaista määrätietoista suunnitelmaa pojan kouluttamiseksi.

Tätä Suomen ensimmäistä, 1200-luvun lopulla perustettua koululaitosta ylläpiti kirkko ensisijaisena tarkoituksenaan valmentaa tulevia pappeja ja virkamiehiä tarpeisiinsa. Oppiaineina oli luonnollisesti Raamatun opiskelua jonka lisäksi harjoitettiin latinan kielen grammatiikkaa (kielioppia), retoriikkaa (puhetaitoa) ja dialektiikkaa (väittelytaitoa). Koulu sijaitsi Tuomiokirkon yhteydessä kirkkokorttelissa. Isänsä omisti jo mahdollisesti tuolloin talon samasta korttelista, joten Martinin koulumatka oli lyhyt.

Turun kaupungin kartta 1634 (Kansallisarkisto)
Ahkeralle opiskelijalle avautui tie maailmalle Saksaan Rostockin yliopistoon. Opiskelu ulkomaalaisessa yliopistossa ei ollut aivan kaikkien ulottuvilla. Siihen tarvittiin oman pään lisäksi pääomaa. Henrik Hanssonin perhepiirissä sitä jonkin verran on ollut, mutta lisäavustusta opintoihin tuli Turun kaupungin kassasta. Martin Finno nimellä hänet on kirjattu 32-vuotiaana ylioppilaana Rostockissa kesäkuussa 1623. Tätä ei hänen jo tuolloin autuas isänsä Henrik Hansson ollut enää todistamassa. Opinnot jatkuivat vielä Wittenbergissä Saksassa, jossa hän valmistui filosofian maisteriksi 21.9.1624. Wittenberg oli luterilaisen uskonpuhdistuksen keskus, missä vajaat sata vuotta aiemmin oli etunimikaimansa Martin Luther legendan mukaan naulannut teesinsä kirkon oveen.

Martin palasi kotimaahansa 37-vuotiaana filosofian maisterina vuonna 1627 ja vihittiin ilmeisesti Turussa papiksi seuraavana vuonna sekä valittiin tuomiokapitulin jäseneksi. Aluksi hänet asetettiin konrehtoriksi aiempaan opinahjoonsa Turun katedraalikouluun Gabriel Melartopaeuksen toimiessa rehtorina. Hän oli toiminut jo Martinin kouluvuosina teologian lehtorina. Melartopaeuksen jälkeen rehtorin virka tuli Martin Stodiukselle vuodesta 1630.

Hiukan sivuraiteelta tulkoon kerrotuksi:
Rehtori Melartopaeuksen appi Johan Ottesson Klöfverblad  (k. 1641) on vaimoni sukulinjassa suora esi-isä 14 sukupolven takaa. Katedraalikoulun rehtorina 1568-1578 ja 1584 toiminut Jacobus Finno (s. n. 1540 - k. 1588) on samoin hänen 14 sukupolven takainen esi-isänsä. Finno oli avioliitossa huomattavan turkulaisen Myllärin kauppiassuvun tyttären Margareta Henrikintyttären (k. 1605) kanssa. Myllärit ovat kenties olleet aikalaisina liikesuhteissa Martin Stodiuksen äidin isän Kyrön kauppiassukuun, joilla molemmilla oli myös suhteita Turun linnaan ja Juhana herttuan hoviin.

Martin Stodiuksen sinetti
http://www.juhasinivaara.fi/sinetit.html
Turkuun valittiin uutta kirkkoherraa v. 1633 ja useat kaupunkilaiset olisivat olleet yleisesti pidetyn Martin Stodiuksen kannalla. Valituksi tuli kuitenkin Eskil Petraeus.
Katedraalikoulu muutettiin Turun kymnaasiksi 1630, jossa Martin Stodius toimi kreikan kielen apulaisopettajana v. 1633 sekä rehtorina 1634-1635 ja teologian lehtorina 1636. Hän toimi myös lyhen aikaa Viipurin katedraalikoulun rehtorina 1633-34.
Turun kymnaasista muodostettiin vuonna 1640 Suomen ensimmäinen yliopisto, Turun Akatemia Suomen kenraalikuvernöörin Pietari Brahen toimien seurauksena.  Martin Stodius oli uuden Akatemian ensimmäisten professoreiden joukossa, toimien n.s. pyhien kielten, eli heprean ja kreikan kielten professorina vuodesta 1640. Rehtorin paikkaan Martin Stodius sai antaa etusijan jälleen Eskil Petreukselle, joka oli hänet syrjäyttänyt jo aiemmin kirkkoherran virkaa tätytettäessä. Martin Stodiuksesta tuli kuitenkin Akatemian rehtori myöhemmin v. 1646, samana vuonna kun Pietari Brahesta tuli laitoksen kansleri. Rehtorikausia oli jatkossa vielä 1651-52 ja 1658-59. Lisäksi hän hoiti teologian professuuria vuosina 1654 ja 1658.
Professuurien ja tuomiokapitulien jäsenten palkkioita katettiin myöntämällä n.k. prebendoja. Martin Stodius nautti tuloja Liedon ja Naantali-Raision prebendaseurakunnan kirkkoherrana.

Osa Albert Edelfeltin maalauksesta "Turun Akatemina vihkiäiset"
Akatemian perustaminen oli merkittävä tapahtuma niin Suomelle kuin koko valtakunnallekin. Avajaisjuhlallisuuksissa oli koolla suuri osa Suomen oppineista ja merkkihenkilöistä Pietari Brahen, piispa Iisak Rothoviuksen ja rehtori Eskil Petraeuksen johdolla.
(Wikimedia)
Ennen Akatemian perustamista, vuonna 1638 asetettiin komitea suomenkielisen Raamatun käännöstyötä suorittamaan. Martin Stodius nimettiin komitean jäseneksi - olihan hän suomalaissyntyinen sekä kreikan, heprean ja latinan kielten taitoinen ja kykeni siten lukemaan Raamattua alkuperäiskielellä.
Mikael Agricola oli suomentanut Uuden Testamentin  vuonna 1548 (Se wsi testamenti käännettynä "puolittain grekan, puolittain latinan, saksain ja ruotsin kielistä"), mutta Vanhan Testamentin sana oli edelleen tavallisen kansan tavoittamattomissa. Raamatun suomennostyöstä vastasi Eskil Petraeus sekä Stodiuksen lisäksi Henrik Hoffmann ja Yrjö Favorinus. Työ saatettiin loppuun v. 1642, jolloin julkaistiin 1200 kpl:n painos "Biblia, se on: coco Pyhä Raamattu suomexi".
Tältä se sitten kuulosti Martin Stodiuksen ja kumppaneiden suomenkieli:

 ALgusa loi Jumala Taiwan ja Maan. Ja Maa oli autia ja tyhjä, ja pimeys oli sywyden päällä. ja Jumalan Hengi lijckui weden päällä.
JA Jumala sanoi: tuloon walkeus, ja walkeus tuli. Ja Jumala näki walkeuden hywäxi. Nijn Jumala eroitti walkeuden pimeydestä, Ja cudzui walkeuden päiwäxi, ja pimeyden yöxi. Ja tuli ehtosta ja amusta, ensimäinen päiwä.
JA Jumala sanoi: tulcon walkeus wetten waihelle, eroittaman wesiä wesistä. ja Jumala teki wahwuden, ja eroitti weden cuin oli wahwuden alla, sijtä wedestä cuin oli wahwuden päällä. Ja tapahtuinijn. Ja Jumala cudzui wahwuden Taiwaxi. Ja tuli ehtosta ja amusta, toinen päiwä.
JA Jumala sanoi: coconducon wesi taiwan alla erinomaiseen paickaan, nijn että cuiwa näky, Ja tapahtui nijn. Ja Jumala cudzui cuiwan Maaxi, ja wetten cocouxen hän cudzui Merexi. Ja Jumala näki senhywäxi,
Ja Jumala sanoi: wihottacon maa ja caswacon ruohon josa siemen on, ja hedelmäliset puut, että cukin laistans hedelmöidze, josa on oma siemen idze hänesäns maalla. Ja tapahtui nijn. Ja maa wihotti ja caewoi ruohon, josa siemen oli laistans, ja hedelmäliset puut, joiden siemen oli idze heisäns, cusakin laistans. Ja Jumala näki sen hywäxi. Ja tuli ehtosta ja amusta colmas päiwä. (1. Moos.1:1-13.)
Martin Stodiuksen ei tiedetä olleen erityisen tuottoisa tutkimusjulkaisuissaan. Ainoa tunnettu tuotos käsitteli ihmisen vapaata tahtoa. Hän julkaisi joitakin onnittelu- yms. runoja. Eskil Petreusta hän auttoi tämän julkaistessa ensimmäisen Suomen kielen kieliopin (Linguae Fennicae brevis institutio) v. 1649. Luonnontieteitä ja -filosofiaa sekä niiden mysteereitä kohtaan hän osoitti erityistä kiinnostusta ja tutki niitä myös oppilaidensa kanssa; esimerkiksi tulen sytyttämistä auringonvalon ja lasilinssin avulla sekä näkymätöntä kirjoitusta alunavedellä, joka tulella lämmitettäessä muuttuu näkyväksi. Hänen kiinostuksensa okkultismiin ja kabbalismiin katsottiin noihin aikoihin hyvin arveluttavaksi. Puhdasoppisuutta pyrittiin voimallisesti varjelemaan kaikenlaiselta noituudelta ja pakanallisilta
"John Dee and Edward Kelly evoking a spirit"c Wikimedia
ajatuksilta. Kiinnostuksensa aiheeseen hän on varmaankin saanut opiskeluvuosinaan Saksassa. Toimintansa herätti myös Akatemian piirissä huomiota ja konsistorille esitettiin v. 1644 syytöksiä Stodiuksen kyseenalaisista toimista. Ylioppilas Eerik Mikonpojan vanhemmat syyttivät tämän saattaneen salatieteillään oppilaansa mielenvikaiseksi. Väitettiin että herra maisteri Stodiuksella olisi hallussaan "spiritus familiaris", kotihenki jonka avulla haltijansa saattoi hankkia vaurautta ja edistää omaa etuaan. Lisäksi eräät oppilaat tiesivät Stodiuksen hallussa olevasta epäilyttävästä kirjallisuudesta, jonka Stodius myönsikin. Piispa Rothovius, joka oli tunnettu puhdasoppisuuden vaalija vaati Stodiusta puhdistautumaan esitetyistä syytöksistä. Rothovius oli jo Akatemian avajaissaarnassaan tuonut esille vaatimuksensa kaikenlaisen noituuden ja taikuuden kitkemiseksi. Toistaiseksi vaatimukset eivät johtaneet toimenpiteisiin. Useat virkaveljet todistivat Stodiuksen puolesta, vaikkakaan eivät yksimielisesti. Asia tuli kuitenkin uudelleen esille v. 1653 maisteripromootiossa. Väitettiin että jotkin tutkinnon suorittaneista olivat saaneet Stodiuksen opastuksella apua mustasta magiasta. Esille tuli uudelleen Stodiuksen hallussa olevat epäilyksiä herättävät kirjalliset teokset. Asiaa tutkinut konsistori löysi mielestään riittävät perusteet ja erotti Martin Stodiuksen professuuristaan v. 1656. Erottaminen jäi kuitenkin toimeenpanoa vaille, koska Akatemian kansleri kreivi Pietari Brahe asettui puolustamaan Martin Stodiusta eikä katsonut aiheelliseksi vahvistaa konsistorin päätöstä.

Jo iäkäs, 70-vuotias Martin Stodius pyysi virkakiistaan väsyneenä eroa Akatemiasta v. 1660 ja anoi kirkkoherran virkaa palkkapitäjästään Naantalista, joka hänelle sitten myönnettiinkin. Martin Stodius hoiti Naantalin kirkkoherran virkaa vuoteen 1674, jolloin hän sairauteensa vedoten luovutti tehtävät vävylleen ja pitkäaikaisen Akatemiakollegansa pojalle Andreas Eskili Petraeukselle.

Martin Stodiuksen puoliso oli Elisabeth Peterintytär Dryander. Hänen sukujuuriaan ei tunneta - kenties he tapasivat Saksassa Martinin opintovuosina. Heidän ainoa tunnettu lapsensa Elisabeth on syntynyt v. 1640 Martinin ollessa jo 50-vuotias.

Martinus Henrici Stodius kuoli 85-vuotiaana 16.1.1676 ja hänet haudattiin yhdessä puolisonsa kanssa 20.2.1676 Turun Tuomiokirkkoon.

Elisabethin ja Andreas Petraeuksen lapset olivat:
Karl Petraeus (k. 1718) luutnantti
Johan Petraeus (k.1739) Drottningskärin komendantti, kapteeni
Eskil Petraeus (k.1696) apulaispappi 


Kyrö l. Kyröläinen


Martin Stodiuksen ädin ja Henrik Hanssonin toisen puolison, Elisabetin isä Martti Pekanpoika (Mårten Pehrsson) Kyrö l. Kyröläinen (k. jälkeen 1570) oli varakas valtaporvari. Hänet mainitaan Turussa vuosina 1530-1563. Veljensä Hannu Pekanpoika (Hans Pehrsson) oli Turun pormestari. Kuten aina, kruunun kassakirstut kolisivat tyhjyyttään. Mårten Kyröläinen on voudin 21.7.1582 päiväämän päätöskirjelmän mukaan lainannut merkittävän summan valtion kassaan. Velkaa ei ole kyety maksamaan takaisin, jonka johdosta tässä dokumentissa myönnetään määräaikainen (25 v ?) verovapaus hänen vaimolleen Walborg Olofsdotterille sekä heidän perillisilleen koskien kahta omistamaansa tilaa Tyrväänkylässä Ylä-Satakunnassa.
"Efter det vår tro undersåte borgare i Åbo Mårten Kyröläinen i sin lifstid har försträckt till vår och Riksens nödtorft en summa penningar, och arfvingarna ej ännu fått någon betalning, har vi fördenskull af gunst och nåde undt och efterlåtit Mårten Kyröläinens efterlefverska hustru Valborg Olofsdotter och deras arfvingar 25 (? numero epäselvä) års frihet för alla årliga utskylder som dem bör göra af de två hemman som dem tillkommer i Tyrvis by i Övre Satakunda, dock med den besked att samma Renta skall afreknas i den summa som han af oss och crono hafver till att krefva. Vår tillförordnade ståthållare i Finland, cammererare och befallningsmän bör ej göra härvidlag något hinder för Mårten Kyröläinens arfvingar." 
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=34478
Martin puoliso Vappu Olavintytär (Valborg Olofsdotter) (s. ennen 1522 - k. jälkeen 1582) oli mahdollisesti syntynyt Tyrväällä nimismies Olavi Jaakonpojan (k. jälkeen 1522) tyttärenä. Puolisonsa kuoli varhain ja Vappu hallitsi kauppahuonetta ilmeisen menestyksekkäästi. Kuten on käynyt ilmi aiemmin esitellystä Juhana III:n dokumentista Henrik Hanssonin saatavien maksamiseksi, on Vappu Olavintytär ollut aviossa Nils Torkilssonin kanssa, joka v. 1592 mainitaan H.H:n vaimon isäpuoleksi. On myös esitetty, että Vappu Olavintytär olisi ollut aviossa lisäksi Ispoisten Sigfridin kanssa ja olisi siten se Walborg joka kirjuri-Sigfridin vaimona mainitaan v. 1577 Kaarina Maununtyttären Liuksialan saattuessa. Kyrön Vappu Olavintyttären tiedetään kuuluneen Juhana III:n tuttavapiiriin.
Tyrvään Kiikoisissa 1540-1566 vaikuttanut Karkun Collinus suvun varhainen esi-isä Olavi Kyröläinen ei nimestä ja asuinpitäjästä huolimatta nykytiedon mukaan ole suoranaisessa sukuyhteydessä tässä puheena olleeseen sukuun. Karkun Collinukset liittyvät esivanhempiini toista sukuhaaraa ja olen heistä kirjoittanut aiemmin blogissani Karkun Stenbergien esivanhempina.



Linkkejä ja lähteitä:
Lähettänyt klo
Tunnisteet: , , , , , , , , , , ,

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)