torstai 3. marraskuuta 2016

Tarinaa Stodiuksista osa II - Turun linnankirjuri

Stodius-suvun alkuperästä on sukuhistorioitsijoiden piirissä monenlaista tulkintaa. Edeltävässä blogiartikkelissani toin esille tutkimuslinjoja liittyen Gode-Aurelius sukuhaaramme esipolviin Erkki Henrikinpoika (Erik Henriksson) Stodiuksen (s. 1590 jälk, - k. 1654) myötä.
Hänen isänsä tiedetään olleen Turun linnankirjurina toiminut Henrik Hansson (s.n. 1555 - k.1619), jonka vaiheita ja perhesuhteita käyn läpi tässä artikkelissa.

Varhaisin tieto Henrik Hanssonista on vuodelta 1573 (mahdollisesti jo 1570), jolloin hänet mainitaan Klaus Åkenpoika Tott'in palveluksessa. Veljensä Roland Hansson oli jo aiemmin v. 1569 Tottin palvelijana. Tämä maineikas sotapäällikkö oli niihin aikoihin Viron ylipäällikkö ja käskynhaltija. Hän hallitsi m.m. Sjundbyn kartanolinnaa, jonka valtiaaksi hän oli tullut avioliittonsa kautta. Lisäksi hänellä oli kuningas Erik XIV:n aikana myönnettyjä läänityksiä eteläisessä Suomessa. Omaisuutensa hoitoon ja etujensa valvontaan hän tarvitsi palkollisia, jollaisia Henrik ja Roland siis olivat.

Loppuvuodesta 1573 Henrik Hansson on kuitenkin jo kanslia-apulaisena (Cantzelij förvant) kuningas Juhana III:n palveluksessa. Veljensä Roland oli ilmeisesti myös jo vuonna 1570 mainittu samassa toimessa. Kansallisarkistossa on luettavissa kuninkaan määräys Henrikin vuosipalkasta 5.11.1573
(Suomea koskevia kuninkaallisia kirjeitä 1540-1634 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1719361:

"Juhana Kolmas Jumalan armosta Ruotsin, Göötan ja Vendin etc. kuningas 
Teemme tiettäväksi, että me olemme suosiosta ja armosta myöntäneet ja suoneet nyt tällä avoimella kirjeellämme otolliseksi ajaksi tälle uskolliselle palvelijallemme ja kansliakirjurille Henrik Hansinpojalle vuosipalkaksi ja toimeentuloksi neljätoista taalaria, yhden vaatekerran, viljaa yksi puntaa, voita kuusi naulaa, minkä takia meidän kamarineuvoksemme, kamreerimme, kasssanhoitajamme ja kaikkien muitten, joilla meidän vuoksemme on tahtoa, velvollisuutta ja valtaa, tulee tietää, etteivät he tee tämän jälkeen edellämainitulle Henrik Hansinpojalle tämän täyttämiseksi mitään estettä tai haittaa. Kirjoitettu meidän kuninkaallisessa linnassamme Tukholmassa, marraskuun 5. pnä vuonna 1573 yhdennellätoista meidän hallintomme aikaa."
 (käännös  Matti Lund http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-11267-p-5.html)
Turun linna 1500-luvulla (c JP Mattjus)
 Valtakunnassa oli tapahtunut vallanvaihto v. 1569, jossa edesmenneen kuninkaan, Kustaa Vaasan pojat Erik XIV ja Juhana-herttua taistelivat keskenään vallasta. Istuva kuningas Erik XIV syrjäytettiin syksyllä 1568 ja vangittiin puolisonsa Kaarina Maununtyttären ja lastensa kera. Juhana herttua julistautui kuninkaaksi 1569. Vangittu Erik tuotiin perheineen lyheksi aikaa Turun linnaan. Juhana päätti ilmeisesti tulevien kruununperijöiden pelossa erottaa aviopuolisot. Erik vietiin lopulta Gripsholman linnaan ja Katariina sekä lapset Sigrid, Gustaf ja Henrik.sijoitettiin Turun linnaan heinäkuussa 1573. (Tämä siis n. 3kk aiemmin kuin Henrik Hanssonille kirjattu palkkamääräys).
Erik kuoli vankeudessa, ilmeisesti myrkytettynä veljensä toimeksiannosta v. 1577.

Entinen kuningatar eleli lapsineen eristyksissä ja vankina hänelle osoitetussa osassa linnaa, kuitenkin siedettävissä oloissa. Ankara takaisku Kaarinalle tuli kun poikansa Gustav siirrettiin Juhanan määräyksestä Puolaan, kuningatar Katariina Jagellonican kotimaahan. v. 1575. Linnan tilit tuolta ajalta eivät tiedä paljastaa juurikaan mitään Kaarinaan liittyvää lukuunottamatta runsasta kynttilöiden kulutusta josta voutia oli tiukattu. Tämä antoi selityksen seuraavin sanoin: "Niin kauan kuin Kaarina Maununtytär oli linnassa, ei kynttilöitä koskaan yöllä sammutettu."

Seuraava tieto Henrik Hanssonista ajoittuu vuodelle 1577 ja liittyy e.m. tapahtumiin; Juhana III lahjoitti veljensä leskelle, Kaarina Maununtyttärelle elannoksi ja asuinpaikaksi Kangasalan Liuksialan kartanon. Hänen ja lastensa muuttoa 1.6.1577 Turun linnasta Porin kuninkaankartanon kautta Kokemäenjoen vartta ylävirtaan ja Liuksialaan seurasi saattue, johon kuului myös Henrik Hansson. Mukana olleista on tunnistettavissa ainakin entinen Kustaa Vaasaan sihteeri Jaakko Teitti, joka tuohon aikaan oli Juhanan epäsuosiossa. Lisäksi seurueessa oli Ispoisten Sigfrid-kirjurin vaimo Walborg. Ispoisten suvulla on ollut jonkinasteista kanssakäymistä Henrik Hanssonin suvun kanssa - kenties jopa sukulaisuussuhde. Saattueen jäsenistössä mainittu kirkkoherran rouva Britta (Olofsdotter) oli maineikkaan piispa Mikael Agricolan leski.

Yllä olevassa otteessa (s.52) mainitaan Liuksialan saattueen henkilöt.
Suomi -Tidskrift i fosterländska ämnen 1849 / Finska litteratursällskapets förlag / Karin Månsdotters lefverne / O.Rancken

Kaarina Maununtytär
(Wikimedia)
Oliko sattumaa että Henrik oli palkattu Turun linnaan Kaarina Maununtyttären ja lastensa saapumisen aikoihin ja että tämä sittemmin oli mukana saattueessa Liuksialaan? Oliko tapahtuneella juurensa kiistellyssä sukukronikassa mainitusta Hans Erikssonin - Henrikin oletetun isän - läheisestä yhteydestä Kaarina Maununtytttäreen? Tästä oletetusta yhteydestä on mainittu myös ylläolevan artikkelin "Karin Månsdotters lefverne" sivulla 4. Niin tai näin, Henrik Hansson on ollut tuon aikajakson 1573-1577 Turun linnassa. Palveliko hän toimissaan Kaarinaa ei ole tiedossa. Tässä voimme kukin tahollamme antaa mielikuvituksen värittää tarinaa...

Antti Järvenpää on koostanut otteita Turun linnan tilinpidon alkuperäisdokumenteista 1577-1578, jotka saattaisivat liittyä Henrikin opintoihin. http://antti.jarvenpaa.fidisk.fi/Gene/Sources/suku/lahteita/alftan/HenrikHansson/index.html.)
Eräässä dokumenteista mainitaan Lasse Larsson, jonka vaimo mahdollisesti "hustru Britta Lasse Larssens" esiintyy yhtenä Liuksialan saattueen jäsenenä. Mitään varmaa todistetta ei kuitenkaan ole sille että nämä kaikki Järevenpään esittämät dokumentit koskevat tässä käsiteltävää Henrik Hanssonia. Turussa tiedetään myös muita Henrik Hansson -nimisiä henkilöitä niihin aikoihin.

Vuonna 1580 hänet on ylennetty kanslia-apulaisesta linnan alikirjuriksi - kenties opintojensa seuraamuksena. Samana vuonna linnan käskynhaltijaksi asetettin Julius Gyllenhielm, Juhana III:n avioton poika tämän suhteesta Kaarina Hannuntyttären kanssa. Koska Kaarina ei ollut ylhäistä sukua, avioitui Juhana puolalaisen Katarina Jagellonican kanssa. Kaarina Hannuntytär sai Juhanalta elannokseen ja asunnoksi Kangasalan Vääksyn kartanon. Näin Juhanan "frillasta" tuli lähes naapuri veljensä Erikin "frillan" Kaarina Maununtyttären kanssa. Samana vuonna 1580 linnaan asettui myös Pontus de la Gardie puolisonsa Sofia Gyllenhielmin kanssa, joka oli Juliuksen sisar. Kaarina Hannuntyttären toinen puoliso, Juliuksen ja Sofian isäpuoli, Lars Hordeel nimitettiin samaan aikaan Turun linnanvoudiksi. Linnanpäällikkönä toimi Bertil Erikinpoika Ljuster, joka oli kuninkaan pitkäaikainen luottomies - hän oli m.m.vastannut Erik XIV:n vartioinnista Turussa. Näin Juhana III miehitti omalla klaanillaan Turun linnan hallinnon, jonka rattaaksi kirjurinuorukainen asetettiin.

Turun linnan kirjurintupa (c JP Mattjus)
Pontus de la Gardien hovijunkkareiden piirroksia
Turun linnan kirjurintuvan seinässä vuodelta 1584 (c JP Mattjus)

Turun linnaan majoittui myös Juhana-kuninkaan entinen jalkavaimo Kaarina Hannuntytär, nyt siis linnanvoudin puolisona. Hänen seurassaan olivat Juhanan ja Kaarinan yhteinen lapsi Lucretia sekä Lars Hordeelin kanssa yhteinen 7-vuotias tytär Anna.
Linnaan muodostui jälleen pitkän tauon jälkeen jonkinlaista hovielämää. Juhanan herttua-aikojen jälkeenhän linna oli ollut ainoastaan hallinnollinen ja sotilaallinen keskus. Hovin ylimpänä valtiaana toimi Pontus de la Gardie, vaikkakin oli lähes jatkuvasti sotaretkillä venäläisiä vastaan m.m. Karjalassa ja Baltiassa.

Kovin leveää ei leipä linnan kirjurina ollut, koska hänet on v. 1581 todettu varattomaksi. Pontus de la Gardie määräsi hänelle maksettavaksi palkkaa kymmenen taaleria rahaa ja kahdeksan kyynärää kangasta. Olisiko mennyt osin hamekankaaksi morsiolle?
Henrikin avioitumisesta tiedetään ainoastaan välillisesti. Turun Tuomiokirkkoon haudattiin Henrick Hanssonin puoliso Bireta:

"Åhren effter Christi byrd 1589 then 25 Aprilis affsomnadhe i Gvdhi saligh hvstrv Birita Henrick Hanssons -, och ligger här medh sine fem barn begraffeen hvilkom Gvdh een saligh vpståndelsse förläne.HIOB XIX CAP Iagh weet at min förlossare leffver och han skal på sidstonne vpweckia migh aff iordenne"
Henrik Hanssonin käyttämän vaakunakuvion kirjaimet H.H. sekä tähti- ja ristikuvio ovat luettavissa
http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/rsinettike.htm
hautakivessä, joka on kirkossa nähtävillä tänäkin päivänä. Hautakivi on nykyisin nostettuna lattiasta pystyyn kirkon käytäväseinän viereen. Hauta oli alunperin Tavast-kuorin oikeassa reunassa rauta-aidan vieressä. Nyt paikalla on Evert Hornin ja puolisonsa Margareta Fincken sarkofagi

Kuten kiven tekstistä käy ilmi, on Henrikillä ja Biretalla ollut viisi lasta vaimon kuollessa 1589, jotka ovat myös haudattuina tähän samaan Turun Tuomiokirkon hautaan. Lapsien nimistä ja kohtaloista ei ole tietoa. Biretan kuolinvuodesta voidaan päätellä, että heidän on täytynyt olla aviossa viimeistään 1580. Henrik Hanssonin tarkka syntymäaikakaan ei ole tiedossa, mutta edellä olevista tapahtumista voidaan arvioida syntymäajaksi n. 1555, joka sopisi myös arvioituun avioitumisen ajankohtaan viimeistään 25 vuotiaana. Myöskään vaimon sukutaustasta ei ole varmaa tietoa. Häntä on arveltu m.m. Israel Stiernkorsin tyttäreksi. Tämä sukuyhteys selittäisi kenties Henrikin risti-tähti vaakuna-aiheen. Stiernkorseilla on myös sukuyhteys aiemmin mainittuun Ispoisten-sukuun.

Henrik Hansson eteni virkauralla. Hänet mainitaan linnan pääkirjuriksi v. 1584. Lisäksi hänen tiedetään harjoittaneen kauppapurjehdusta 1580-luvulla. Kirjoitus- ja laskutaitoinen hän oli kirjuritoimensa vuoksi - kenties kielitaitoinenkin. Kauppalaivat purjehtivat Turusta Ruotsin ja Baltian lisäksi Saksaan Wismariin ja Lyypekkiin. Ehkä tämän myötä syntyneet liikesuhteet vaikuttivat siihen, että leskimies Henrik Hansson avioitui uudelleen  v. 1590 merkittävän turkulaisen Kyrön kauppahuoneen Elisabet Martintytär Kyrön (s. ennen 1570 - k.jälkeen 1629) kanssa. (Kyröläisistä kirjoitan muutama rivin tulevassa artikkelissa.)
Jonkin verran varallisuutta alkoi tuossa vaiheessa olla koossa, koska hän on avustanut alati niin niukkaa kruunun varantoa rahaa lainaamalla, jonka lisäksi hän on ollut kolme vuotta palkatta. Tästä asiantilasta on dokumenttina kuningas Juhana III:n allekirjoittama dokumentti 5.8.1592 jossa ohjeistetaan alamaisia toimenpiteisiin Henrik Hanssonin saatavien turvaamiseksi:

"Siitä, ettei hänen hovimiehensä, tämä meidän palvelijamme ja kirjurimme Turun linnassa Henrik Hansinpoika ei ole saanut kolmeen vuoteen vastaanottaa palkkaansa vaatteissa ja rahoissa eikä yhtä hyvin viljanakaan, jonka me olemme hänelle hänen elinajakseen itse allekirjoittamallamme avoimella kirjeelläämme vuotuisesti tunnustaneet ja suoneet, mistä täällä myös meidän kuninkaallinen laskukamarimme todistaa, niin tämän johdosta käskemme me tämän kautta, että millä vain mikä voidaan keinoksi siitä ylipääsemiseksi löytää, täytyy hänelle hyvittää joko ulosmaksujen ja verojen muodossa siitä talosta, jonka hänen vaimonsa isäpuoli Niiles Torkkelinpoika omistaa Ruskon kappelikunnassa, tai muuten korvata, ja varsinkin, kun hänellä on sitä paitsi tämän palkkansa lisäksi vaadittavana ne hänen lastensa äidinperintö- ja muut rahat, jotka hän on linnan välttämättömiä menoja varten lainannut, ja omaksi lainakseen ottanut ja niiden maksusta takuuseen mennyt. Ja teemme me täten tämän kautta tiettäväksi, mikä tahtomme on, meidän oikealla sinetillämme varustettuna Kuninkaansaarella (Konungs öö = Kungsö?) elokuun 3. pnä 1592.
Me Juhana kolmas Jumalan Armosta."
(Suomennos Matti Lund http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-11267-p-5.html   http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1719273)
Kirje on päivätty vain hieman yli 3 kk ennen kuningas Juhana III:n kuolemaa 17.11.1592. Valtakunnassa alkoi uusi myllerrys ja valtaistuinpeli sai jatkoa. Näistä tapahtumista ja Henrik Hanssonin vaiheista kirjoitan seuraavassa blogiartikkelissani.

Juhana III
(Wikimedia)


Lähteitä, linkkejä ja oheislukemistoa:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti