perjantai 28. lokakuuta 2016

Tarinaa Stodiuksista: Osa I - sukukronikka totta vai tarua?

Edeltävässä blogitekstissäni Langius-Stodius edettiin 1600-luvun alun Turkuun matkalla isäni puoleisiin sukujuuriin. Tässä selvityksessä jatkan tarinaa turkulaisen porvarin Erkki Henrikinpoika (Erik Henriksson) Stodiuksen (k.1654) sukuhistoriaa käsittelevästä tutkimuksesta.

Mainittakoon, että esittämäni tiedot Stodiusten historiasta perustuvat useiden sukututkijoiden ja historioitsijoiden esiintuomiin aineistoihin ja selvityksiin. Oma osuuteni on ollut kerätä ja koostaa saatavilla olevasta tutkimuksesta yhteenveto tästä esivanhempieni sukuhaarasta. Kunnia siis heille joille se kuuluu; sivun lopussa olen luetteloinut käyttämiäni tietolähteitä ja aihetta tutkineita tahoja sekä muuta aihepiiriin liittyvää oheistietoutta. Samalla esitän nöyrät kiitokseni heidän sinnikkyydelleen sekä taidoilleen tuoda esiin ja jakaa näitä historian pieniä tiedonsirpaleita.

Tästä palapelistä laatimaani koosteeseen tulee suhtautua asianmukaisin varauksin. Käsiteltävä Stodiuksen sukuhaara kuuluu osana erääseen sukuhistorioitsijoiden vilkkaimpiin ja kiistellyimpiin keskustelunaiheisiin viime vuosina. Kyseessä on Alftan-nimisen suvun historiaa sekä siihen liittyvää Isonkyrön eli Abrahamin kronikkaa koskevat tukimukset ja todenperäisyyden selvittäminen.
Stodiusten ja Alftanien periytymisestä on vuosien saatossa esiintynyt useita teorioita ja perusteluita, joita on sittemmin osin myös kumottu. Pseudo- ja fantasiagenealogiaksikin tutkimuksessa esiintyneitä tulkintoja on värikkäässä keskustelussa nimitetty.

Lähdetäänpä kaikista huojuvista perusteista huolimatta liikkeelle alussa mainitun Erkki Henrikinpoika Stodiuksen oletetusta isän isästä:
Nimeltään hän oli kenties Hans Eriksson. Tästäkin vain kutsumanimi on varmaa poikiensa patronyymin perusteella. Eri vaiheissa on ollut ehdolla myös pari Hans Olofssonia:
Sääksmäen vouti Hans Olofsson ja vaimonsa Malin Henrikintytär Kalmusnäs tai Sjundbyn Malin Henrikintytär ja miehensä Hans Olofsson. Nykytietämyksen mukaan erään virheellisesti tulkitun Turun Tuomiokirkon hautausmerkinnän vuoksi on sitkeästi sovitettu Malin-nimistä naista Erkin isän äidiksi. ("20.3.1588 Henrick Hanssons Moor, kyrkien, alle klockorna, 8 dlr 15 öre")

Edellä mainittu v. 1695 kirjatuista muistiinpanoista peräisin oleva Alftanien suvun Abrahamin kronikka esittää erään Hans Erikssonin, Tämän kerrotaan olleen Ruotsin kuningas Erik XIV:n sihteeri ja vahtimestari Tukholman linnassa. Hän olisi saanut palveluksistaan palkkioksi useita tiloja  m.m. Alftassa, Ruotsin Helsinglannissa sekä Suomessa Sundby. Ljusta ja Gesterby. (Huom! näitä suomalaisia tiloja ei ole kyetty tunnistamaan historillisista dokumenteista).  Lisäksi mainitaan hänen olleen aviossa kuningatar Kaarina Maununtyttären veljen tyttären kanssa (mahd. Sofia nimeltään). Toistaiseksi ei kuitenkaan ole historiallisten dokumenttien valossa kyetty osoittamaan sellaisen sukulaisuuden todenperäisyyttä. Isänsä arveltiin kuuluneen kuninkaan henkivartiokaartiin. Myöskään Hans Erikssonia ei ole pystytty varmuudella identifioimaan Ruotsin historian dokumenteista.

Ote Alftan sukukronikasta, joka esittelee sukuyhteyden Kaarina Maununtyttäreen
http://photos1.blogger.com/blogger/629/2343/1600/alfthan1.jpg

Alftan-kronikkaan voi tustua esim. seuraavista linkeistä:

Hans (Erikssonin) etsintä näyttäisi kuitenkin edelleen jatkuvan historioitsijoiden toimesta. Yhden tutkimuslinjan teemana on suvussa käytettyjen sinettien kuvioaiheet tähti, risti ja kirves. Näiden johdattamana on etsitty sukuyhteyttä Kirves- ja Stiernkors-sukuihin sekä Kaarinan Ispoisiin. Sinettiaihe ei sinänsä osoita sukulaisuutta, mutta voi toimia tutkimusta johdattelevana tietona.
Periytyvät nimeämiskäytännöt olivat tavanomaisia sukujen piirissä. Erik-nimi näyttää kulkeneen useamman tunnetun sukupolven ajan kahdessa eri Stodius ja Alftan jälkeläishaarassa  aina 1780-luvulle asti. Olof nimeä ei sen sijaan esiinny lainkaan. Kutsuttakoon siis esi-isäämme toistaiseksi ainoastaan nimellä Hans Eriksson, jonka voidaan arvioida syntyneen viimeistään 1530-luvulla. Syntymäpaikka voi olla emämaassa Ruotsissa tai itämaalla Suomessa.

1570-luvulta alkaen tunnetaan Turussa vaikuttaneen kronikassa mainitut kolme Hansson-veljestä: Roland, Erik ja Henrik. Heidän syntymäpaikkansa ei ole tiedossa ja aikakin on arvioitu likimääräisesti muista tiedossa olevista ja dokumentoiduista tapahtumista johtaen.

Erik Hansson (s. ennen 1560 - k. 1620 jälk.)

Tunnetaan vuosina 1573-1620. Hallitsi ilmeisesti isän peruja olevaa Alftan tilaa Ruotsin Helsinglannissa. Varalaamanni. Alftan-suvun kantaisä.
Poika Ericus Erici Alftanus, Taivassalon kirkkoherra.

Roland (Rolamb) Hansson (s.ennen 1555 - k. 1611 jälk.)


Roland Hanssonin sinetti
http://www.juhasinivaara.fi/
Toimi Klaus Åkenpoika Tottin voutina 1576-1589, mahdollisesti palvelijana aluksi jo
1569. Seuraavana vuonna mainitaan Kuninkaan kansliakirjurina sekä Turun linnan kirjurina 1589. Räävelin (Tallinnan) linnassa v. 1600. Kuollut naimattomana v. 1611 jälkeen.



Henrik Hansson "Träfot" eli "Puujalka" (s. ennen 1555 - k. 1610)

Henrik Hanssonin sinetti
http://www.juhasinivaara.fi/
Veljensä tavoin Klaus Åkenpoika Tottin palveluksessa 1573, Turun linnan kirjuri 1580-1597.

1. puoliso tod.näk. 1570-luvulla Biretta (s. ennen 1560 - k. 1589) jonka kanssa viisi tuntemattomaksi jäänyttä lasta.
2. puoliso v. 1590 Elisabeth Martintytär Kyrö (s.ennen 1563 - k. 1629 jälk.)
Lapset 2. avioliitosta:
Martinus Henrici Stodius (1590-1676)
Erik Henriksson Stodius (s.jälkeen 1590 - k. 1654)
Jeremias (Hieronymus) Henriksson Stodius (s. jälkeen 1590 - k.1659)

Sukuhistoriamme linkki e.m. sukukronikkaan. Henrikin ja perheensä vaiheista 1500-luvun lopulla Suomen Turussa kirjoitan tarkemmin seuraavaksi julkaistavassa blogitekstissäni.


Linkkejä ja lähteitä:
Lähettänyt klo
Tunnisteet: , , , ,

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)