Jumalatonta ja syntistä elämää Teiskossa, osa I

Rippikirjoja tutkiessa tapaa aika-ajoin merkintöjä kirkkokuriin ja rangaistuksiin alistetuista seurakuntalaisista. Tarkoituksena oli kristillisen siveellisyyden ja järjestyksen ylläpito. Kirkkoherra ja kirkkoraati toimivat maallisen tuomiovallan rinnalla asettaen kurinpitotoimia mm. nuhtelun, ripittämisen, sakkojen ja jalkapuutuomioiden muodossa. Juopottelu ja sukupuolisiveellisyys olivat yleisiä sielunpaimenten huolenaiheita.

Viinan kotipoltto oli ollut viljelyä harjoittaville isännille kannattava lisätienesti. Tämä ansiotulo kiellettiin lainsäädännöllä v. 1866, jolloin oikeus paloviinan valmistukseen annettin vain luvanvaraisesti teollisuuslaitoksille. Samalla viinanpoltosta ja myymisestä tuli rangaistavaa.
Siveellisyys- ja raittiusnäkökohtien ohella merkittävä tekijä lakimuutoksessa oli 1860- luvulla esiintyneet katovuodet, jolloin leipäviljan saatavuus oli romahtanut aiheuttaen laajamittaisen nälänhädän. Näin haluttiin ohjata kaikki saatavilla oleva vilja ravinnoksi nälänhätää paikkaamaan.

Aikansa suosittu viisunikkari Herman Saxberg riimitteli aiheesta näin:

»Vuonna kuusikymmentä kuus’
tuli Suomeen laki uus’,
Viinaa kiellettiin keittämäst’
juomapäiviä viettämäst’.

Se tarkoitus oli keisarill’
jos viinaa ei ois juomarill’,
niin leipää piisais Suomessa,
jok’ainoassa huoneessa.»

Lammin torppaa Teiskon Kaitalahdessa (nykyisin kuuluuYlöjärveen) isännöivät v.1848 alkaen Mikko Juhonpoika ja vaimonsa Anna Kaisa Erkintytär. V. 1873 on Lammin torpan rippikirjaan merkitty huomautus, jonka mukaan Mikkoa on sakotettu ensimmäisen kerran luvattomasta viinanpoltosta. Anna Kaisa on ollut "perheyrityksessä" mukana ja saanut puolestaan sakot luvattomasta viinanmyynnistä.

Ote Lammin rippikirjasta 1872-1881 s.136

Tuomiokirjatiedot käräjiltä on vielä löytymättä, mutta sukututkimusblogissa "Tyrvääläinen sukua harrastamassa" mainitaan vastaavasta 1. kerran rikkeestä v. 1884 sakkorangaistukseksi valmistamisesta 150 mk ja myynnistä 120 mk. Nordean rahanarvolaskuri antaa nykyrahaksi muunnettuna 150mk -> n. 615 Eur.

Ylläolevassa rippikirjassa on myös toinen merkintä, joka näkyy selkeämmin v. 1865-1871 rippikirjassa. (Rikkomusmerkinnät kulkivat mukana rippikirjan merkintöinä vuodesta toiseen). Tässä kuitenkin ruotsinkielisenä, joka oli vakiintunut ja pääsääntöinen tapa papiston ja virkamiesten virkakielenä vielä 1800-luvun loppupuolellakin.

Ote Lammin rippikirjasta 1865-1871 s.600

15.12.1840 absolv. f. 1. res. lägersmål - ripitetty ensimmäisen kerran salavuoteudesta.
Mikko on vihitty Anna Kaisan kanssa 23.7.1843 ollessaan jo 30-vuotias. Joten ei liene tavatonta että 27 vuotias Mikko on jo reenannut aviovelvollisuuksia. Tämähän ei suinkaan ollut hyväksyttävää.

"Ruotsin vuoden 1734 lain rikoskaaren mukaan mies voitiin tuomita sakkoihin, jotka vastasivat kolmen ruistynnyrillisen verohintaa:

"Jos naimatoin mies salawuoteutta pitä naimattoman waimoihmisen canssa; maxacon mies sackoa kymmenen talaria ja waimo wijsi."
"Jos naimatoin mies teke huorin naidun waimon canssa, eli naimatoin waimo-ihminen nainehen miehen canssa; tehkön sackoa se cuin nainut on, cahdexankymmendä talaria, ja naimatoin neljäkymmendä talaria."
"Jos nainut mies teke huorin toisen miehen waimon canssa; olcon molemmat hengens rickonet."

Jos jompikumpi oli naimisissa, rikosnimike oli huoruus, ja sakot olivat huomattavasti suuremmat:

Kaksinkertaisesta huoruudesta, mikä tarkoitti, että molemmat huorintekijät olivat naimisissa, voitiin rangaista molempia kuolemalla. (http://fi.wikipedia.org/wiki/Salavuoteus)

Näyttäisi siltä että sakkorangaistuksesta on Teiskossa jo luovuttu salavuoteuden osalta ja Mikko on selvinnyt yleisellä paheksunnalla ja Teiskon papin suorittamalla ripittämisellä.

Lähteitä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kirkkokuri
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suuret_nälkävuodet
http://fi.wikipedia.org/wiki/Herman_Saxberg
http://www.digiarkisto.org/sshy/index.htm
http://metsis.blogspot.fi/
http://hiski.genealogia.fi/historia/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Salavuoteus