torstai 26. marraskuuta 2015

Blankenfeldit osa II - Berliinin pormestarit

Blankenfeld -suvun tarina saa jatkoa ajassa taaksepäin keskiaikaisessa Berliinissä: pormestareita ja raatimiehiä vauraista patriisisuvuista, myös Blankenfeldien perheen liepeiltä - Wins, Dannewitz, Strohband, von der Gröbe. Tarinan ensimmäisessä osassa noudatettu viitenumerointi linkittää tämänkin jakson esi-isät Gertrud Blankenfeld'in esipolvitauluun Geneanet -sivustossani. Häneen viitataan myös aiemmassa artikkelissani "Nödingien matkassa liivinmaalle".

Blankenfeld -suvun vaakuna


Wilhelm (Wilke) von Blankenfeld (1396-1474) (5.16)
Katharina von Wins (n. 1415-1418 - n.1476) (5.17)

Wilhelm, eli Wilke von Blankenfeld syntyi Berliinissä v. 1396 pormestari Paul Blankenfeldin ja vaimonsa Anna Strohbandin esikoisena. Oletettavasti perhe asui Spandauerstrasse 49:ssa sijainneessa sukutalossa. Wilhelmista tuli isänsä ja veljensä tavoin Berliinin pormestari. Suvun jäseniä on ajan saatossa Berliinin historiaan kirjattu pormestareina kaikkiaan kuusi henkilöä vuosien 1294-1481 välillä. Wilkelle toimivuosia kertyi kaikkiaan 14 vuosien 1436 ja 1464 välisenä aikana. Toimikausi oli kaksivuotinen, joten hän tuli valituksi kaikkiaan seitsemän kertaa. Hänet maintaan nimikkeellä "Oberbürgermeister" erotuksena samaan aikaan Bürgermeisterina toimineesta appiukostaan Thomas von Wins'ista. Wilke siis avioitui virkaan valitsemisensa aikoihin kolleegansa tyttären Katharina von Wins'in kanssa. Hän oli jo tuolloin vuonna 1436 varsin varakas patriisisuvun perillinen ja hallitsi omaisuutta Blankeburgin, Pankowin ja Weissenseen herrana. Varallisuutta kartuttivat lukuisista läänityksistä kerättävät tulot. Vuoteen 1458 näitä läänityksiä oli jo viitisentoista kylää.
Aivan mutkattomasti ja yhtäjaksoisesti ei menestystä ja varallisuutta kertynyt. Berliinin-Cöllnin kaksoiskaupungin killat ja patriisisuvut ajautuivat vuosina 1440-1441 kiistaan Brandenburgin vaaliruhtinas Friedrich II:n kanssa suunnitellun Spreeinselin linnan rakentamisen kustannuksista ja maaomistuksista. Wilke ja veljensä Johannes pyrkivät aluksi pitäytymään erillään kiistasta mutta muiden patriisisukujen painostuksesta taipuivat mukaan rintamaan. Tämän seurauksena veljekset muiden patriisien mukana joutuivat vastaamaan petossyytteseen ja Spandaun oikeusistuin määräsi heidät raskaisiin korvauksiin, jotka he viimeistä killinkiä myöden myös suorittivat. Tämän lisäksi heidän läänityksensä peruttiin.

Ruhtinas Friedrich II palautti kuitenkin Blankenfeld'ien aseman ja läänitykset varsin pian. Jo vuonna 1454 ruhtinas mainitsi dokumentissaan hänestä "uskollinen Wilke". Vuonna 1447 kiistan takia päättynyt pormestriuskausi saikin sitten jatkoa vuonna 1457.
Berliinin sinetti
https://de.wikipedia.org/wiki/
Kaupungin raadin jäsenenä Wilke Blankenfeld yhdessä silloisen pormestarin, Peter Garnkäufer'in kanssa osallistuivat vuoden 1453 uuden vuoden vastaanotolle vaaliruhtinaan luona ja esittivät anomuksen saada käyttää raadin asiakirjoissa vahvistuksena punaista vahasinettiä - joka lupa sitten nähtävästi armollisesti heille myönnettiin.

Keisari Friedrich III myönsi aatelisarvon Wilkelle ja veljelleen Johannekselle vuonna 1474. Pitkään Wilhelm von Blankenfeld ei aatelisarvosta nauttinut sillä hän kuoli saman vuoden elokuussa. Veljensä Johannes ja poikansa Thomas saivat perintönä kolmanneksen omaisuudesta kumpikin. Ilmeisesti leski Katharina sai loppukolmanneksen.

Vuonna 1898 Berliinin Siegesalleella julkistettiin Alexander Carandelliin monumenttiveistosryhmä Friedrich II "Rautahampaan" sekä tämän 1440- luvulla kukistaman kansalaisvastarinnan. muistoksi. Oikeanpuoleinen henkilökuva veistoksessa esittää Wilhelm von Blankenfeld'ia.


https://de.wikipedia.org/wiki
Wilhelm von Blankenfeld



Paul von Blankenfeld (s.n. 1365 - k. arv.1442) (6.32)
Anna Strohband (s.n. 1370 - k.n. 1443) (6.33)


Kuten isänsä ja kaksi poikaansa, oli myös Paul von Blankenfeld Berliinin pormestari. Hänen kymmenen toimikauttaan ajoittuivat vuosiin 1401-1430. Brandenburgin ja Pommerin ollessa jatkuvassa valtataistelussa, Paul oli berliiniläisten joukkojen komentajana v. 1403 Prenzlauta vastaan. Hän oli arvostettu poliittinen toimija m.m. välittäjänä Frankfurt-Oderin ja vaaliruhtinaan välisessä kiistassa. Hän oli mukana allianssissa yhdessä miniänsä isän Thomas von Wins'in, lankonsa Henning  (II) Strohband'in ja muutaman muun pormestarin kanssa, jonka seurauksena Berliini ja Cölln yhdistyivät. Paul von Blankenfeld nautti läänityksinä verotuloja viidestä Berliinin alueen kylästä ja keräsi voittoja kaupankäynnissä m.m. Hampurin, Brüggen ja Berliinin välillä välittäen rautatavaraa, viljatuotteita, puuta, kankaita jne.

Paul von Blankenfeld avioitui v. 1390 Anna Strohband'in kanssa. Hänen edellä mainittu veljensä
Strohband -suvun vaakuna v. 1465
Henning (II) oli Berliinin pormestarina peräti 18 toimikautta vuosien 1401-1447 välillä. Heidän isänsä oli myös nimeltään Henning ja hänet tunnetaan Spandaussa vuonna 1378. Tämän isä Johann Strohband (8.132) on sukulinjan varhaisin tunnettu henkilö. Hänen on arveltu syntyneen n. 1260 ja hänet tunnetaan Brandenburgin piispan voutina Teltow'ssa vuonna 1299. Suvun aiemmat juuret ovat Frankfurt-Oderin seuduilla. Hänen puolisonsa on eräissä selvityksissä arveltu olleen Buchholtz -sukua. Tästä en ole kuitenkaan löytänyt vakuuttavaa näyttöä. Kyseistä sukua tunnetaan sukuhistoriassani muista yhteyksistä ja huomioiden näiden sukujen väliset kytkennät, on arvio varsin mahdollinen - etenkin kun tiedetään Buchholtz'ien olevan Strohbandien tavoin Frankfurt-Oderista.


Paul von Blankenfeld ja Anna Strohband asuivat perheineen vuoden 1380 palon jälkeen uudelleen rakennetussa Blankenfeldien suvun kivipalatsissa Spandauerstrasse 49:ssa Berliinissä. He saivat viisi poikaa ja viisi tytärtä. Näistä kolme tytärtä ja kaksi poikaa elivät aikuisuuten asti. Perhe toimi fransiskaanien ja kotikirkkonsa Marienkirchen tukijoina. Paul von Blankenfeld tilasi ennen kuolemaansa 1440-luvun alussa, ilmeisesti joltakin Hampurilaiselta maalarilta muistotaulun sijoitettavaksi Berliinin Marienkircheen. Allaoleva taulu esittää hänen perhettään polvistuneena ristiinnaulitun Jeesuksen jalkojen juuressa taustana Berliiniin ja Blankenfeldin toimiin liittyviä aiheita sekä kuvan alareunassa Blankenfeldin ja Strohbandin sukuvaakunat. Saman tyyppisen kuvan tiedämme hänen pojan poikansa Thomas Blankenfeld'in tilaamana. Kuvassa isänsä takana aiemmin tässä artikkelissa mainittu vanhin poika Wilhelm, eli Wilke.
Aiheesta on luettavissa laaja Albrecht Hoffmannin laatima artikkeli: Patrizier Marienkirche Berlin - Politische und religiöse Stifterbilder des Berliner Patriziats: ( http://pmkb.de/index.php )



Paul von Blankenfeldiä edelsi Berliinissä raatimiehinä ja pormestareina hänen neljä isälinjaista esivanhempaansa: Peter (n.1335-jälk.1396), Jakob (1290-1370), Johann (1265-1333) sekä varhaisin tunnettu suvun kantaisä Johannes Blankenfeld (n. 1240-1320).
Suvun talo Spandaustrassella paloi v. 1380 Berliinissä riehuneiden, tuhansia kuolonuhreja vaatineiden tulipalojen seurauksena. Tuli tuhosi n. 8000 asukkaan Berliinin lähes täydellisesti. Peter Blankenfeldin toimesta paikalle rakennutettiin uusi kivipalatsi tuhoutuneen puurakenteisen talon tilalle. Rakennus oli suvun omistuksessa vuoteen 1620 ja purettiin vuonna 1889. Tämän lisäksi suku omisti toisen talon lähistöllä Marienkirchen vieressä.

Thomas von Wins (s.n. 1380-1385 -  k.n. 1464) (6.34)

Gertrud Dannewitz (1396 - n.1419) (6.35)

Thomas von Wins'in
sinetti

Wilhelm Blankenfeldin puoliso oli, kuten edellä on mainittu, Kahtarina von Wins. Hänen arvellaan syntyneen vuosien 1415-1418 välillä Berliinissä. Katharina oli Thomas von Wins'in esikoinen tämän ensimmäisestä, lyhytaikaiseksi jääneestä avioliitosta Gertrud Dannewitz'in kanssa. Thomas oli vävynsä tavoin raatimies ja pormestari Berliinissä. Hänen 10 toimikauttaan pormestarina ajoittuivat vuosien 1426 ja 1448 välille. Thomas oli sukunsa ensimmäinen pormestari. Wins -sukuisia hänen jälkeensä kyseisessä virassa tunnetaan vielä neljä muuta henkilöä, m.m. poikansa Valentin von Wins.

Wins'it joutuivat Blankenfeld'ien tavoin 1440-luvulla Friedirch II:n kanssa syntyneitä erimielisyyksiä seuranneiden, aiemmin kuvattujen toimenpiteiden kohteiksi, Myös Wins'eille palautettiin läänitykset ja asema Berliinin hallinnossa. Patriisisukujen tapaan Wins'it hallitsivat lukuisia maaomaisuuksia ja läänityksiä joiden verotulot vaurastuttivat sukua entisestään. (m.m. Blankenburg, Falkenberg, Buchholz, Wartenberg, Heinersdorf jne.) Lisäksi Tomas nautti tuloja Spandaun Jungfrauen luostarista. Thomas Wins'in mukaan on Berliinissä nimetty Winsstrasse.

Nickel von Wins (s. n. 1357-1365 - k. n. 1439) (7.68)


Thomas von Wins'in isä Nickel oli Berliiniläinen raatimies ja loi siten perustukset Wins'ien myöhemmälle asemalle kaupungin hierarkiassa ja hallinnossa. Sai hallintaansa Falkenbergin vuonna 1392. Berliiniläiset ajautuivat kiistoihin ja yhteenottoon Dietrich von Quitzow'n kanssa, jossa kahakassa tämä vangitsi Nickel von Wins'in. Köytettynä, piestynä ja häväistynä hänet viimein pitkän vankeuden jälkeen vapautettiin raskaita lunnaita vastaan. Gäbler Genealogie -sivuston mukaan hänen puolisonsa olisi ollut Blankenfeld'ien suvusta.

Coppen (Jacob) von Wins (s. n. 1340 - k. jälk. 1392) (8.136)
Gertrud Buchholtz (s. n. 1335-1340 - k. n. 1410) (8.137)


Coppen von Wins ja vaimonsa Gertrud Buchholtz toivat ilmeisimmin suvun Falkenburgiin. Gertrud oli kotoisin Frankfurt a.d. Oder'ista. Buchholtz'in sukuun tutustuimme jo edellisessä Blankenfeld-artikkelissani Thomas von Blankenfeldin puolison Margaret Buchholtz'in myötä. Wins -suku on oletettavasti myös samoilta seuduin, vaikkakin tunnetut Coppenin esi-isät tiedetään Winsen an der Luhe'n seuduilla.

Tömke (Thomas) (II) von Wins (s. n. 1305 - k. jälk. 1342) (9.272)


Tömke oli vahva mies, jonka sanottiin pyydystäneen ja taltuttaneen peuran paljain käsin. Brandenburgin maakreivi Ludwig aateloi hänet Kremmenin taistelun jälkeen. Pommerin ja Brandenburgin välillä käydyssä taistelussa 1.8.1332 vihollinen sai pudotettua Ludwigin satulasta ja tämä joutui alakynteen. Tömke Wins ratsasti apuun ja surmasi Ludwigin henkeä uhanneen vihollisen. Tästä palkintona Tömke aateloitiin ja hän sai lahjaksi muistokaiverruksin varustetun käsivarsirenkaan. Tämä kulkeutui suvussa perintönä 1500- luvun loppupuolelle jolloin se katosi.
Wins -suvun vaakuna


Hans Dannewitz (s. n. 1360 - k.1416) (7.70)
Katharina von der Gröben (s. 1350 - k. 1422) (7.71)


Thomas von Wins'in appi Hans Dannewitz oli Berliinin pormestari kahdeksan toimikautta vuosina 1400-1416. Kuten edellämainitut kollegansa Blankenfeld'it ja Wins'it, sai myös Hans osansa kahakoista Pommerin ja Kremmenin sekä Quitzown kanssa, joka kukistui v. 1414 Hansin hyökättyä joukkoineen kaupungin linnoitusta vastaan. Dannewitz'it tulivat Berliinin Lichtenbergin  ja Oberbarnimin alueelta.
von der Gröben -suvun vaakuna
Von der Gröben on vanha aatelinen suku, jonka kantaisänä mainitaan Luiderus de Grebene vuonna 1140 Wüstung'issa, Calbe an der Saale'ssa. Katharinan isä Johann von der Gröben (8.142) tunnetaan Potsdamissa omistamassaan Bornstedt'issa jonka saman niminen isoisänsä oli hankkinut vuonna 1304. Tätä ennen esipolvia tunnetaan Spandaussa 1230 -luvulla.











Ei kommentteja:

Lähetä kommentti