Karkun Stenberg-lukkareiden esivanhemmista, osa III

Otsikon juttusarjan toisessa osassa päädyttiin 1600-luvun puolivälin tienoille Kokemäelle,  Erik Pentzelstiernan (k.1694 Kokemäki) naimakauppoihin Kokemäen kirkkoherran tyttären kanssa. Elisabeth Simonsdotter Gjös-Cardiaster oli aatelista sukua, joten heidän vaiheitaan on kirjattu eri historioitsijoiden toimesta. Tässä esitetty on kooste näistä lähteistä, eikä perustu omiin alkuperäislähteiden tutkimuksiin. On jälleen syytä huomauttaa, että 1500 -luvun ja sitä vanhempien tietojen totuudenmukaisuuteen on aina suhtauduttava varauksella - vaikka perustuisivatkin arvostettuihin historiantutkijoihin. Siitä huolimatta tämä palapeli rakentaa meille kuvaa sen aikaisesta yhteiskunnasta ja elämänpiiristä, jossa meitä edeltävät sukupolvet ovat elonsa rakentaneet ja vaikuttaneet siihen miten tämän päiväinen elämämme on muodostunut.

Seuraavat 10 sukupolvea vievät tarinan 1400 -luvun alkuvuosiin Gjös, Boije ja Djäkn sukujen tunnetuille tai oletetuille alkujuurille. Yleiskuva Elisabeth Simonsdotter Gjös-Cardiasterin sukupuusta löytyy tästä linkistä Geneanet sivustoltani.


Karkun Stenberg-lukkareiden esivanhempien historian muut jaksot seuraavista linkeistä:
osa I
osa II

Sukupolvi 1

1 - Elisabeth Simonsdotter Gjös-Cardiaster s.1627, mahd Lieto - k.1708, Kokemäki

Vanhemmat 2.2 ja 2.3
Asui kotonaan Kokemäen Pappilassa, sekä isänsä omistamassa Kaarenojan Potilassa avioitumiseensa, n. v.1659 asti. Puolisonsa, Erik Pentzelstiernan kanssa ilmeisesti samana vuonna Perniössä, josta tulivat takaisin Kokemäelle viimeistään 1680.
Kaksi tytärtä Elisabet ja Katariina, jotka mahdollisesti syntyivät Perniössä.
Tytär Elisabet asui Kokemäen pappilassa äitinsä sisaren, Anna Simonsdotterin ja tämän puolison kirkkoherra Bogen luona.
Katariina Eriksdotter puolestaan toisen sisaren, Karin Simonsdotterin ja puolison kirkkoherra Keckoniuksen luona Huittisten pappilassa, ilmeisesti jo 11-vuotiaasta 1672. Nähtävästi tuolloin pappilan kirjoihin ilmaantuva, tyttäreksi merkitty Karin on siis todellisuudessa pappilan emännän sisaren, Elisabeth Simonsdotterin tytär Katariina (Karin) Eriksdotter Pentzelstierna. Seuraavassa jaksossa saman Karinin nimen perään onkin tuo sukunimi kirjattu hänen avioituessaan 1681 Simon Raijan kanssa.
(Elisabeth Simonsdotterin sisarista myös Barbara avioitui pappismiehen, tunnetun Daniel Jusleniuksen kanssa).

Sukupolvi 2

2 - Simon Bartholdi Gjös-Cardiaster s.1592, Lieto - k.1674, Kokemäki

Vanhemmat 3.4 ja 3.5
Puoliso Elisabeth Grelsdotter Mojera.
Nimi esiintyy myös muodoissa Göös ja Giös.
Simon Bartholdi oli Pohjan pitäjän ns Skitinbäckin pappissuvun vesa. Hän opiskeli Uppsalan yliopistossa valmistuen ylioppilaaksi v. 1615. Oli alkuun Liedon kappalainen v 1623 ja sen jälkeen Kokemäen kirkkoherra 1629.
Omisti Kokemäen Kaarenojalla Potilan rusthollin. Ilmeisesti asui pitkään virkakautensa lopulla Potilassa, koska vävynsä astuessa virkaan hänen jälkeensä, suoritettiin inventaari jossa todettiin pappilan olevan jokseenkin asumattomassa kunnossa.
Hänen jäljiltään on Kokemäen srk:n arkistoissa lukuisia vanhoja kirjoituksia ja painettuja kirjoja - osa peräisin keskiajalta - joita kirkkoherra keräsi.

Simon Cardiasterin sinetti
http://www.juhasinivaara.fi/

1640-1650 -luvulla Kokemäelle rakennettiin uutta kirkkoa palaneen tilalle. Simon Cardiaster osallistui omista varoistaan kirkon rakentamiseen, mm lahjoittaen varoja saarnatuoliin sekä rakennutti alttarin ja yläpuolella olevan ikkunan. Tuosta Pyhän Marian kirkosta on jäljellä ainoastaan kivinen sakasti.

Skitinbäckin Gjös-suvun vaakunassa oli tähti ja sydän, josta hän johti nimen Cardiaster sekä sinettinsä

Kansallisbiografiaa ja historioitsija Tapio Suomista lainaten, seuraavassa kuvaus 1600-luvun hengellisestä maailmasta ja eräästä mystisestä tapahtumasta Kokemäellä Simon Cardiasterin aikaan:

"Kokemäen hyppyherätyksen ydinalueella Säpilän ja Vitikkalan seudulla vaikutti unissasaarnaaja jo 1646, jolloin kirkkoherra Simon Cardiaster toi käräjille 12-vuotiaan Elisabeth Sakariantyttären, joka väitti olevansa Herran enkeli ja jota Vitikkalan alaiset Baranoffin lampuodit kokoontuivat kuuntelemaan. Ensimmäisen kerran henki puhui Liisan kautta Vitikkalassa 13.9.1646, jolloin kartanonvouti Mats Ludvigsson ja eräs ratsumies olivat illalla pelaamassa korttia ja kuulivat vihellyksen, mutta eivät saaneet selville, kuka viheltäjä oli. Kun he sammuttivat kynttilän, henki alkoi puhua, ylisti Jeesuksen verta ja uhkasi voutia, että ellei tämä naisi rakastajatartaan, koituisia vaikeuksia. Vouti ilmoitti kysyvänsä neuvoa kirkkoherralta, mihin ääni antoi luvan, jonka jälkeen hän pyysi voutia laulamaan ja rukoilemaan. Kun vouti vastasi, ettei osannut laulaa suomeksi, henki pyysi laulamaan saksaksi ja lauloi itse virren "Ich Dank dir lieben Herre". Seuraavana päivänä Liisa Sakariaantytär kertoi voudille, että ääni, jonka he olivat kuulleet, oli puhunut hänen kauttaan. Vouti ilmoitti tytöstä kirkkoherra Simon Cardiasterille, joka saapui tutkimaan asiaa. Kun kynttilä illalla sammutettiin, henki alkoi jälleen puhua ja ilmoitti olevansa Jeesuksen ja hänen oppilaidensa lähettämä, jotta valhe ja huoruus ajettaisiin kartanosta. Henki ilmoitti olleensa tytössä syntymästä asti, eikä luvannut lähteä koskaan pois. Asiasta oli myös muita todistuksia, jotka liitettiin käräjien Turun hiippakunnan konsistorille lähettämään selostukseen. Eräälle Ryytsälän rengille henki oli ilmoittanut, että jollei tämä uskoisi häneen, hän antaisi tulen lyödä hänen suuhunsa. Tyttö oli myös pirskotellut vettä kädessään olleesta liinasta ja väittänyt sen olevan Kristuksen verta ja liinan Jeesuksen ihoa. Kaksi piikaa todisti kuulleensa tytössä puhuvan kaksi henkilöä, joista toinen oli nimeltään Joseph ja toinen Herran Enkeli. Piikojen mukaan Vitikkalassa oli tasan vuosi aiemmin kummitellut, niin että yöllä oli kuulunut kovaa melua ja pirtti oli hohtanut kuin salamaniskusta. Mattilan Agneta Matintytär, joka tuolloin oli ollut Vitikkalassa palkollisena, kertoi, että henki oli ilmoittanut erään piian varastaneen suolasiikoja kartanosta ja että kun aittaemäntä oli kysynyt, pitäisikö piikaa lyödä, henki oli kieltänyt ja käskenyt, että kartanonvoudin olisi mentävä naimisiin rakastajattarensa kanssa. Samana iltana kun pirtissä oli salamoinut, henki oli alkanut parkua ja kironnut heidät ja ilmoittanut että täällä Suomessa (här i Finlandh) murhataan tuhat ja sata lasta. Henki oli kutsunut koko Raition lampuodit kuulemaan itseään ja uhannut pois jääviä paholaisen legioonilla ja villieläimiksi muuttumisella. Kirkkoherra ja aittaemäntä olivat yhdessä yrittäneet ajaa hengen pois tytöstä. Tyttö oli vaihtanut palveluspaikkansa Huivoon taloon, jossa oli heti alkanut öisin kuulua melua. Käräjät siirsivät jutun konsistorille, mutta sen myöhemmistä vaiheista ei ole tietoa."

Pyhän Marian sakasti, Kokemäki, Wikipedia/Timo Rönkkönen 

Ote Simon Bartholdin suorittamasta kirkon inventaarista v. 1630
Kokemäen srk:n arkisto http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9526765

Linkkejä:
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/eid=373
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pyh%C3%A4n_Marian_kirkko_(Kokem%C3%A4ki)
http://www.kokemaki.fi/kuntainfo/historia/kokemaen-paikallishistoriaa/kokemaen-kirkot-ja-pappila/
 

3 - Elisabet Grelsdotter Mojera k. 1682 jälk., Kokemäki

Vanhemmat 3.6 ja 3.7.
Puoliso Simon Bartholdi Gjös-Cardiaster.
Elisabet Grelsdotter syntyi n 1600. Näin päätellen Kaisa Kyläkosken artikkelista "Satakuntalaisia naisia 1600-luvun lopulla" blogissaan "Sukututkijan loppuvuosi". Sen mukaan Elisabet kirjoitti 24.5.1680 päivätyn kirjeen jossa käytiin leskeksi jääneen miniän kanssa kiistaa Simon Bartholdin jälkeisestä Kaarenojan hallinnasta. Elisabet olisi tuolloin ollut 80-vuotias. Kaarenoja siirtyi Elisabetin kuoltua aiemmin mainitun tyttären Karin Simonsdotterin, Huittisten kirkkoherra Keckoniuksen lesken ja hänen jälkeläistensä hallintaan.

Sukupolvi 3

Bartholdus Ericin sinetti
www.juhanisinivaara.fi

4 - Bartholdus Erici Gjös s. 1530-luvulla mahd. Pohja - k. n. 1608 Lieto

Vanhemmat 4.7 ja 4.9.
Puoliso Cicilia Hansdotter Ulf.
Toimi sotilaspappina 1557-1576, joista 12 vuotta Liivinmaalla. V. 1576 valittiin Turun Tuomiokirkon taloudenhoitajaksi, jota virkaa hoiti vuoteen 1583. Tällöin hänet nimitettiin Liedon kirkkoherraksi. Asui kuitenkin mahdollisesti Turussa lampuotien hoitaessa virkaan liittyvää pappilan maatilaa.
Oli yhtenä papiston edustajana allekirjoittamassa nk Uppsalan päätöstä, jolla kirkko luopui katolilaisuudesta ja tunnusti Lutherilaisen opin.
Myös toinen poika Simonin lisäksi, Gregorius Barhtolomei Cardiaster toimi kirkollisessa virassa kirkkoherrana ja lääninrovastina.

Liedon kirkko (rak. 1490-1510)
Wikipedia Antti Bilund

Linkkejä:
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=805 
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=372

5 - Cicilia Hansdotter Ulf

Puoliso Bartholdus Erici Gjös.
Hänen arvellaan syntyneen 1557 Pohjan Sällvikissa Hans Larsson ja Ingeborg Ulfin tyttäreksi. Kuollut mahdollisesti 1609. Hans Larssonia on joissain yhteyksissä esitetty syntyneeksi Karjaalla 1515.

6 - Gregorius Erici Mojerus k. jälkeen 1641 Hämeenkyrö

Puoliso Sara Henricsdotter Mojerus.
Mahdollisesti kotoisin Halikosta. Oli Hämeenkyrössä kappalaisena ainakin jo 1615. Viljeli Naskin tilaa Hämeenkyrön kirkon läheisyydessä.
Poika Josefus Georgii Mojerus oli myös kirkonpalvelija päätyen Eestiin Ansekülan kirkkoherraksi.


Linkkejä:
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1746
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=769

7 - Sara Henricsdotter Mojerus k. 1676 Hämeenkyrö

Puoliso Gregorius Erici Mojerus.
Oletettavasti syntynyt Hämeenkyrössä.   

Sukupolvi 4

8 - Erik Bertilsson Gjös k.n. 1566

Vanhemmat 5.16.
Puoliso Anna Grelsdotter Silfverpatron.
Omisti Pohjan Skitinbäckin (nimi myöhemmin Nygård). Maankatselmusmies 1536. Suoritti aatelista ratsupalvelusta 1556.

Tanskan kuningas Frederik II hyökkää Älvsborgiin 1563 (Wikipedia)

Tutkimuskäräjien jäsen 1564. Kaatui ratsumestarina Liivinmaalla Vännön lähellä n. 1566 Ruotsin käydessä sotaa Tanskaa vastaan (nk Pohjoismainen seitsenvuotinen sota)

Linkkejä:
http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/sodat/seitsenvuotinen%20sota.htm
http://juhansuku.blogspot.fi/search/label/Gj%C3%B6s
http://juhansuku.blogspot.fi/2007/08/skitinbckin-herra-ja-kirje-vuodelta.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ratsupalvelus
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aateli

9 - Anna Grelsdotter Silfverpatron

Puoliso Erik Bertilsson Gjös.
Tämän kaaduttua Liivinmaalla, avioitui Raaseporin nimismiehen Olof Jakobsson Stubben kanssa v. 1569. Jäi uudelleen leskeksi ja peri 1584 puolet Kemiön Maakiilasta sekä Inkoon Bredslättistä. Elossa ainakin vielä v 1601, jolloin suoritti aatelista ratsupalvelua 1 1/2 veromarkasta Siuntion Tjusterbyssa. (t.s. varusti omista varoistaan ratsumiehen kruunun palvelukseen)


Linkkejä:
http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssisi.htm#taulu1

Sukupolvi 5

16 - Bertil Eriksson Gjös

Vanhemmat 6.32
Puoliso Karin Gjös.
Bertil Eriksson tunnetaan ainoastaan välillisesti historian kirjoissa: Hänen jälkeläisensä Elias Grelsson haki v. 1644 paikkaa Ruotsin Ritarihuoneelta, jossa yhteydessä esitti jäljennöksen kuningas Kristoffer Baijerilaisen rälssikirjeestä vuonna 1444 Eliaksen esi-isälle. Samoin kuin kihlakunnanoikeuden 1643 vahvistaman sukupuun "Gjösenstiernornas slägtlinia". Tästä dokumentista käy siis ilmi myös henkilön Bertil Eriksson Gjös asema sukulinjassa.
Henkilöllisyydestä on esitetty arveluita. Mahdollisesti opiskellut Rostockissa 1504. Tai se Bertil Eriksson jonka tiedetään saaneen v. 1571 vahvistuksen maaomistuksilleen, mm kuninkaan lahjoittamalle Pohjan Persbölelle.

Linkkejä:
http://juhansuku.blogspot.fi/2007/08/skitinbckin-herra-ja-kirje-vuodelta.html

18 - Greger Mattsson (Jönsson?) Silfverpatron k. ennen 1567

Puoliso Margareta Andersdotter Boije af Gennäs.
Gregerin patronyymista, eli isännimestä esiintyy dokumenteissa kahta tietoa; Matts ja Jöns. Silfverpatron -suku on aateloitu 1564 Gregerin pojan Hansin kuningas Erik XIV:lle suorittaman miehuullisen palvelun vuoksi. Aateliskirja on kuitenkin ilmeisesti kadonnut eikä nk. introdusointia Ritarihuoneelle ole tehty.
Toinen poikansa Göran oli Juhana-herttuan hovissa hovipoikana v. 1562 ja Räävelin (Tallinna) linnanvoutina v.1579.
Greger Silfverpatron omisti Siuntion Tjusterbyn. Toimi Siuntion nimismiehenä ainakin vielä 1555.

Linkkejä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aatelointi
http://juhansuku.blogspot.fi/2011/04/silfverpatron-suvusta-hiukan.html
http://runeberg.org/frfinl/0407.html

19 - Margareta Andersdotter Boije af Gennäs k. jälkeen 1567

Vanhemmat 6.38 ja 6.39.
Puoliso Greger Mattsson Silfverpatron.
Hoiti Siuntion nimismiehen tehtäviä puolisonsa kuoleman jälkeen 1567.   

Sukupolvi 6

32 - Erik Jönsson Gjös

Vanhemmat 7.64.
Kuten poikansa Bertil Eriksson Gjös (5.16), Erik tunnetaan ainoastaan välillisesti historiankirjoissa Gjös-suvun aiemmin mainitussa sukuselvityksessä "Gjösenstiernornas slägtlinia"

38 - Anders Boije af Gennäs  k. 1537

Puoliso Brita Rötkersdotter Djäkn (till Gennäs).

Boije af Gennäs vaakuna

Omisti Porvoon Bjurbölen ja Perniön Arpalahden. Peri apeltaan Pohjan Gennäsin ja Dalkarlabyn rälssitilat ja otti käyttöön tämän vaakunamerkin, jonka jälkeen ottanut käyttöön nimen Boije. Toimi maankatselmusmiehenä Pohjassa ja Kiskossa 1503 sekä katselmusmiehenä Porvoossa 1516.
Boije -suku on lähtöisin keskiajalta. Se kirjattiin Ruotsin Ritarihuoneeseen v. 1625 nimellä Boije af Gennäs. Mm. Adelsvapen-Wiki -sivusto esittää sukulinjan vanhimpana Karl Mattsonin, tuomari Itä-Uudellamaalla 1421-1460.
Andersin ja Britan poika Nils Boije oli huomattava sotapäällikkö joka palveli sekä Juhana III:a että Erik XIV:a osallistuen Turun Linnan piiritykseen 1563. Nimitettiin Suomen käskynhaltijaksi, mutta sairastui ja kuoli ennen virkaanastumistaan.

Linkkejä:
http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssibj.htm
http://juhansuku.blogspot.fi/2010/07/boije-af-gennas-sukua.html
http://juhansuku.blogspot.fi/2008/02/ers-boije-af-genns.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/Boije_af_Genn%C3%A4s
http://www.adelsvapen.com/genealogi/Boije_af_Genn%C3%A4s_nr_16
http://www.sukuhistoria.fi/wiki/index.php/BOIJE_(af_Genn%C3%A4s)

39 - Brita Rötkersdotter Djäkn (till Gennäs) s. ennen 1499

Vanhemmat 7.78 ja 7.79.
Puoliso Anders Boije af Gennäs.
Tätä ennen oli avioitunut tanskalaisen aatelismiehen Nils Månssonin kanssa  

Sukupolvi 7

Gjös (Giös) aatelisvaakuna

64 - Jösse Olofsson Gjös

Laivapäällikkö. Mahdollisesti sama henkilö kuin Porvoon Halikon vuonna 1450 ostanut Viipurin vouti Jönis Olofsson. Sai kuningas Kristoffer Baijerilaiselta ansioistaan ja palveluksistaan aatelisarvon ja rälssikirjeen 10.8.1444 kaikkiin maaomistuksiinsa, mm. Pohjan Skitinbäckiin.
Lainaten "Juhan suku-uutiset" blogia, joka kirjoittaa tuosta  Åbo Tidningar lehdessä 28.7.1794 julkaistusta rälssikirjeestä. Puhtaaksi kirjoitettuna artikkelin mukaan kirje on seuraavan sisältöinen:
Wij Christåffher, medh Gwdz nadh Sweriges, Danemarks, Nåriges, Wendis och Göthis konungh, pfaltzgreffue på Rin och hertigh i Beyern, göre wetterlighett allåm, att för troscap och willigh tienest, som thenne breffwijsere Jösse Olåffsson oss och wårt rike Swerige härtill giordt haffuer och han och hans echte rette affkomme oss och wåre effterkommende konunge och cronan i Swerige trolige göre och bewise skule, tå haffue wij wndt och giffwett honom och hans echte barne och affödå medh thenne wårdt öpne breff frihet och frällse till ewigh tidh på sigh sjelffue och alt theres jordegodz, som han och the medh rette fånget haffue och än häreffter fånge kunna, med arff eller i andre laglige måttå sådan frällse, som andre frijbårne män haffue i wårtt rike Swerige; dogh så, att han eller hans echte barn eller affödå häreffter ingenstedes minske eller under sigh drage någre andre cronå räntte eller affgäldh yttermere än lagh tilsägher, wedh then plicht, som laghboken uthwiser. Ty förbiudhe wij så högåm som lågåm och serdeles allåm wåråm fougdåm och embetsmannåm honom eller hans echte barnåm och affödå häruthi i någånhande måttå att hindra eller qwelie, under wår konungzlige hämdh och wredhe. Datum castro nostro Stockholm anno Domini 1444, ipso die s. Laurentii, opera mea sub secreto.

Linkkejä:
http://juhansuku.blogspot.fi/2007/08/skitinbckin-herra-ja-kirje-vuodelta.html
http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssigs.htm
http://runeberg.org/frfinl/0152.html

78 - Rötker Olofsson Djäkn (till Gennäs) s.n 1430 - k.n.  1508

Vanhemmat  8.156 ja 8.157.
Puoliso Ragnhild Johansdotter Gädda.

Rötker Olofssonin sinetti.
www.juhanisinivaara.fi

Asemies. Asui Pohjan pitäjän Gennäsiä jonka lisäksi hänellä oli lukuisia omistuksia, mm. Dalkarbyssa, Gumnäsissa, Anfkärrissa, Djekenkullassa sekä Baggön ja Kullön saaret.
Hän kävi vuosikymmeniä kestänyttä perintöriitaa serkkunsa Lucia Olofsdotter Skelgen (ritari Henrik Klasson Djäkn'in puoliso) kanssa koskien Sauvon Saustilan ja Hallilan tiloja. Kiistan selvittämiseksi oli käännytty valtionhoitaja Sten Sturen puoleen. Rötker Olofsson oli lankonsa, vouti Mårten Jönssonin avulla asettanut tilat hukkaamiskieltoon ja laitattanut lukot talojen oviin sekä haastanut tämän Sauvon käräjille. Lucia oli vastannut hyväksyvänsä ainoastaan Sten Sturen ratkaisun asiassa, jonka jälkeen vouti takavarikoi Lucian asuintilalta Mietoisten Kaskisista kaiken läskin, naudanlihan, kalan, voin, viljan ja härät. Tästä suivaantuneena Lucia puolestaan haastoi Rötkerin vaatien em toimista vahingonkorvauksia. Rötker jäi saapumatta Maaoikeuden istuntoon 1476 ja piilotteli erään turkulaisen porvarin luona kahdeksan päivää kestäneiden istuntojen ajan. Asia saatettiin väliaikaiseen päätökseen kunnes tarvittavat selvitykset olisi saatettu loppuun. Lucia sai siinä vaiheessa tilat takaisin haltuunsa ja Rötker tuomittiin sakkoihin.
Tuomioistuimen päätös saatiin v 1490: Lucia lahjoitti Saustilan Naantalin luostarille  ja sai tilalle Gumnäsin ja Annekärrin tilat. Nämä hän lahjoitti Rötger Olofssonille ja Mårten Jönssonille. He saivat lisäksi 150 mk sitä vastaan, että luopuivat kaikista lisävaatimuksista.
Rötker Olofsson kävi vielä v. 1498 kiistaa Naantalin luostarin konfessorin, Arvidin kanssa Gumnäsin maanvaihtoon liittyvistä epäselvyyksistä. Arvid maksoi Rötkerille 12mk korvausta ja näin neljännesvuosisadan mittainen kiistely tilanomistuksista saatiin päätökseen.
Sshyn Wiki sivustolta on luettavissa yksityiskohtaisempi selvitys tämän mielenkiintoisen draaman käänteistä.

Linkkejä:
http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssido.htm#taulu2
http://www.sukuhistoria.fi/wiki/index.php/DJ%C3%84KN(Olaff_Nilesson_aff_Poya_-suku_/_DJ%C3%84KN_R%C3%B6tger_Olofssonin_suku,_%26_G%C3%84DDA
http://runeberg.org/frfinl/0092.html

79 - Ragnhild Johansdotter Gädda

Puoliso Rötker Olofsson Djäkn (till Gennäs).
Mahdollisesti kotoisin Ruotsista, josta myi Lindköpingin hiippakunnasta tiloja Viipurin käskynhaltija Erik Tuvessonille. Asui Gennäsissä leskenä 1510 -luvulla.
Isäksi arveltu aseenkantaja Jönis Pedersson Gäddaa.

Linkkejä:
http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssido.htm#taulu2 

Sukupolvi 8

156 - Olof Nilsson Djäkn k. ennen 1490

Puoliso N. N. Hansdotter van Kempe.
Myi Pohjan Gumnäsin Naantalin luostarille, josta myöhemmin poikansa Rötker Olofsson kävi pitkän perintöriidan. Ollut mahdollisesti Halikon kihlakunnassa tuomarina.
Olof Djäkn/Diekn nimisiä henkilöitä on 1400-luvulla useita. Eri lähteissä on useita ja ristiriitaisia tulkintoja tässä esitetyn henkilön sukulaisuussuhteista. Patronyymiksi on myös esitetty Ivansson. Otettakoon tähän lopuksi lainaus sukuhistoria.fi/wiki -sivustolta:
Kirjallisuudessa on myös esitetty teoria, että Olof Nilssonin isä olisi ollut Uudenmaan laamanni Nils Ingesson Diekn, Rötger Nilssonin äidinisän veli. Tämän puolesta puhuu se, että laamanni Nils Ingesson omisti maata Pohjan pitäjässä, kuten nähtävästi Olofkin. Sitä vastaan puhuu kuitenkin se, että ei löydy mitään asiakirjatietoa, joka kytkisi Olofin ja Nilsin mitenkään yhteen sekä se, että Olof olisi siinä tapauksessa avioitunut serkkunsa tyttären (...Hansdotter van Kampen) kanssa, joka siihen aikaan lienee ollut kielletty liitto. Lopputulos on siis edelleen sama kuin jo alussa; ainoa varma tieto Olofin henkilöstä on siis että hänen patronyyminsä oli Nilsson ja että hän mahdollisesti oli kotoisin tai asui Pohjan pitäjässä."

Linkkejä:
http://runeberg.org/frfinl/0092.html

157 - N. N. Hansdotter van Kempe

Vanhemmat 9.314 ja 9.315
Puoliso Olof Nilsson Djäkn.
Etunimensä ei ole tiedossa.

Sukupolvi 9

314 - Hans van Kempe

Puoliso Märta Rötkersdotter Djäkn (Ormsläkten).
Turkulainen kauppias. Mahdollisesti syntyjään saksalainen.

315 - Märta Rötkersdotter Djäkn (Ormsläkten)

Vanhemmat 10.630
Puoliso Hans van Kempe.

Sukupolvi 10

630 - Rötker Ingesson Djäkn (Ormsläkten) k. jälkeen 1423

Puoliso Lucia.
Nimitys Ormsläkten tulee sinetissä käytetystä käärmekuviosta. Rötger Ingesson esiintyy sinettitodistajana 1411. Ensimmäinen merkintä hänestä tunnetaan Karjaalta 3.9.1392

Rötker Ingesson sinetti 1392
www.juhanisnivaara.fi

jolloin hän Uudenmaan alilaamannina vahvisti sinetillään kauppa-asiakirjan. Omisti useita verottomia rälssitiloja Sauvon Hallialassa, Saustilassa ja Paimiolla. V. 1405 kruunu peruutti osan näistä rälsseistä. Ne palautuivat kuitenkin myöhemmin takaisin Rötker Ingessonin rälssiksi. Tutkintakäräjillä ja katselmuksissa sinettivahvistuksensa oli usein ensimmäisten joukossa vahvistamassa asiakirjoja. Sinettijärjestyksellä oli tarkka hierarkinen merkityksensä jolla osoitettiin sinetinhaltijan asemaa.
Blogissa juhansuku.blogspot.fi on kirjoitettu erinomaisen kattava kooste Rötker Ingessonin Käärmesuvun varhaisvaiheista ja selvitetty eri tutkimusten arvioita hänen edeltäjistään.

Linkkejä:
http://juhansuku.blogspot.fi/2007/10/krmesuku.html
http://runeberg.org/frfinl/0088.html
http://www.strang.ch/SUKU/SCALIN-ingman.HTM#T1

Takaisin tähän päivään...

Tätä 21 sukupolven ketjua yli 600 vuoden taakse voi lopuksi koettaa hahmottaa Geneanet sivustoltani kaaviosta, joka esittää yksinkertaistettuna suoran linjan Rötker Ingesson Djäkn'ista 1300-luvulta tähän päivään. Osaatko kuvitella tämän ketjun eteenpäin saman 600 vuoden matkan? Mitä meistä kirjoittaa sukuhistorian harrastelija vuonna 2638? Mahtoivatko Rötker ja Lucia pohtia asiaa - millaiseksi kuvittelivat tulevaisuuden maailman?